Paavi Franciscus kirkolle Indonesiassa: usko, veljeys ja my?t?tunto
Juho Sankamo
Apostolisen vierailun motto - usko, veljeys ja myötätunto - kuvaavat kirkon polkua ja Indonesian kansan luonnetta, paavi opetti. Indonesian kansa on kulttuurisesti ja etnisesti erittäin monimuotoinen. Kuitenkin Indonesiassa korostetaan keskinäistä harmoniaa ja ykseyttä moninaisuudessa.
Usko - kutsu Jumalan luo
Paavi Franciscus huomautti, että Indonesia on luonnonvarojensa puolesta valtavan rikas valtio. Rikkaudesta voisi helposti tulla syy ylpeyteen, mutta tuo rikkaus voidaan nähdä myös kutsuna Jumalan luo. Herra nimittäin on antanut kaiken tämän, kaikki luonnonrikkaudet ja kauneuden.
Jokainen sentti ihmeellisestä Indonesiasta on Jumalan lahjaa, paavi korosti. Jokainen hetki Indonesian miljoonien ihmisten elämästä on Jumalan lahjaa. Tämä on merkki Jumalan isällisestä rakkaudesta. Tämän rikkauden keskellä voimme tuntea itsemme pieniksi, mutta rakastetuiksi (vrt. Ps. 8). Paavi totesi myös, että meidän tulee vaalia kiitollisuutta ja vastuuntuntoa kaiken tämän rikkauden keskellä.
Veljien väliset sydänten sillat
Paavi Franciscus opetti, että jokainen meistä on ainutlaatuinen ja vähän erilainen kuin toinen. Silti olemme veljiä keskenämme. Meillä on paljon annettavaa ja saatavaa toisiltamme.
Paavi korosti, että evankeliumin julistaminen ei ole uskon pakottamista, tai sitä, että asettaisimme oman uskomme vastakkain toisten uskon kanssa. Evankeliointi ei tarkoita käännytystyötä, vaan sitä, että me lahjoitamme ja jaamme iloa, joka syntyy Kristuksen kohtaamisesta - paavi saarnasi. Tällainen evankeliumin julistaminen pitää aina tehdä suurella kunnioituksella ja veljellisellä rakkaudella kaikkia kohtaan.
Pysykää aina avoimina ja ystävinä kaikille, paavi kehotti. Paavi myös muistutti, että Jeesus on veljesten suuri yhdistäjä, kun taas paholainen on erilleen heittäjä.
Paavi viittasi suureen näkyyn, jossa Indonesian tuhansia saaria yhdistäisi sillat, ja samalla tavoin Indonesian miljoonia ihmisiä yhdistäisi sydämen sillat. Paavi Franciscus huomautti, että tämä on kaunis kuva veljeydestä. Nuo sydämen sillat ylittävät esteet ja eroavaisuudet, ongelmat ja vaikeudet. Lopulta on yksi sydän ja yksi sielu. (Ap. t. 4:32.)
Myötätunto on käsin kosketeltavaa
Myötätunnossa meidän tulee tulla lähelle toisiamme, lähelle kärsiviä ja köyhiä ihmisiä. Paavi huomautti, että emme auta vain jostain kaukaa, vaan tulemme lähelle. Kun annat almuja, paavi opetti, katso kerjäläistä silmiin, kosketa häntä. Paavi korosti, että myötätunto tarkoittaa yhteistä jakamista, kärsimystä ja toisen luo tulemista.
Rakkaus ja myötätunto ei ole heikkoutta, vaan rakkaus on, paavi saarnasi, tie, joka vie meitä eteenpäin. Rakkaus lahjoittaa itseään.
Iloitkoot kaikki saaret!
Puheensa lopussa paavi Franciscus muistutti, kuinka paavi Johannes Paavali II vieraili Indonesiassa vuonna 1989. Johannes Paavali II lainasi Psalmin jaetta: “Iloitkoot meren saaret ja rannat!” (Ps. 97:1.) Johannes Paavali II kehotti indonesialaisia toteuttamaan tämä psalmin jae todistamalla ylösnousemuksen ilosta, ja antamaan elämänsä, niin että kaukaiset rannat voivat “riemuita” evankeliumin kuullessa. Paavi Franciscus toisti tämän saman kehotuksen. Paavi Franciscus korosti lisäksi, että indonesialaisten tulee kutsua “kaikkia, kaikkia”. Herran kutsu koskee aivan kaikkia ihmisiä, paavi korosti.