蜜桃交友

Juho Sankamo

AI herättää innostusta ja pelkoa

Perjantaina 14.6. paavi piti puheensa G7-huippukokouksessa. Puheessaan paavi korosti, että tekoäly, AI, on kiehtova työkalu, joka avaa hienoja mahdollisuuksia, mutta myös vaarallisia uhkia ihmiskunnalle. Puheensa alussa paavi huomautti, että AI:n kehittäminen on osoitus ihmisen luovasta potentiaalista. AI on voimakas työkalu, jota hyödynnetään lääketieteessä ja ihmisen työssä, kulttuurissa ja kommunikoinnissa, koulutuksessa ja politiikassa. Paavi totesi, että AI vaikuttaa myös meidän elämäntapaamme, meidän sosiaalisiin suhteisiimme, ja jopa siihen, kuinka määritämme oman identiteettimme ihmisinä.

AI synnyttää innostusta sen tarjoamista mahdollisuuksista ja sen tuomasta edistyksestä. Samalla se herättää pelkoa siitä, mihin AI:n käyttö voi johtaa. Paavi esitti, että AI:n myötä todellinen kognitiivinen ja teollinen vallankumous on alkanut. Paavi toivoi, että tässä muutoksen keskellä emme siirtyisi “poisheittämisen kulttuuriin”, vaan kulkisimme kohti “kohtaamisen kulttuuria”.

Tekoäly on “innostava ja pelottava työkalu”

Ihminen on aina ollut avoin kehitykselle ja uusille keksinnöille. Olemme aina kehittäneet työkaluja. Tämä kuvaa paavin mukaan sitä, että ihminen on aina kiinnostunut siitä, mitä on ulkopuolella. Olemme radikaalilla tavalla avoimia tuonpuoleiselle. Meidän avoimmuutemme toisia ihmisiä ja Jumalaa kohtaan nousee juuri tästä suuntautumisesta ulkopuolellemme. Samoin meidän luova potentiaalimme juontaa juurensa tästä kiinnostuksestamme ulkopuolista kohtaan. “Teknologia on osoitus siitä, että me olemme suuntautuneet tulevaisuutta kohti”, huomautti paavi Franciscus.

Kehittämämme työkalut voivat saada aikaan paljon hyvää, mutta myös paljon pahaa. Paavi muistutti, että veitsellä voi leikkaa nahkaa vaatteiksi, kuin myös tappaa ihmisiä. Atomien fuusiolla voimme tuottaa puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, mutta myös ydinaseen, joka muuttaa planeettamme tuhkakasaksi. 

AI ei saa tehdä elämän ja kuoleman päätöksiä

Veitsen käyttö riippuu sen käyttäjästä, mutta tekoäly voi autonomisesti toteuttaa sille annettuja tehtäviä. Paavi huomautti, että tekoäly voidaan ohjelmoida toteuttamaan itsenäisiä valintoja saavuttaakseen sille asetettu tavoite. Uusien metodien ja toimintatapojen avulla AI voi tehdä algoritmisia valintoja. Paavi Franciscus huomautti, että ihminen on kykenevä tekemään päätöksiä, jotka ovat teknisiä valintoja paljon suurempia. Päätös edellyttää sydämen viisautta ja harkintaa.

Päätökset tulee aina jättää ihmiselle, totesi paavi, ja jatkoi: “Tuomitsisimme ihmiskunnan toivottomaan tulevaisuuteen, jos ottaisimme pois ihmisten kyvyn tehdä päätöksiä, jotka koskevat heitä itseään ja heidän elämäänsä.” Paavi jyrähti, että ihmisten elämä ei saa riippua “koneiden tekemistä valinnoista.”  

Paavi Franciscus korosti, että meidän tulee valvoa ja suojella sitä, että tekoälyn tekemät valinnat ovat ihmisten hallinnassa ja määrittelemissä rajoissa. Ihmisen arvokkuus riippuu siitä, paavi totesi.

Tässä yhteydessä paavi vetosi G7-maiden johtajiin, jotta tappavien autonomisten aseiden käyttöä ja kehittämistä pitäisi harkita. Paavi toivoi, että näiden aseiden käyttöä rajoitettaisiin, ja että autonomisten aseiden käyttö lopulta kiellettäisiin. “Tämä alkaa tehokkaasta ja konkreettisesta sitoutumisesta siihen, että ihmisen asianmukaista hallintavaltaa kasvatetaan entistä enemmän: Mikään kone ei koskaan saisi tehdä valintaa ihmisen elämän riistämisestä.”

Ihmisen tuomiota ei saa delegoida tekoälylle

Paavi Franciscus huomautti, että tekoäly on suunniteltu ongelmien ratkaisemiseen. Se tekee algoritmisia laskelmia ja kategorisoi tietoa. Se laskee tilastollisia arvoja ja antaa niiden pohjalta laskelmoituja ratkaisuja. Paavi pohti, kuinka esimerkiksi tuomarit käyttävät tekoälyä arvioidessaan vangin yhteiskuntakelpoisuutta. Haasteena on, paavi huomautti, että tekoäly ei voi laskelmissaan ottaa huomioon ihmisen yksilöllisiä muutoksia ja ratkaisuja. Tekoälyn soveltaminen tuomarin työhön voi johtaa siihen, että päätös ihmisen tulevaisuudesta delegoidaan koneelle, jonka valintakriteerit ovat kuitenkin aina puolueellisia.

Paavi muistutti, että ihmiset kehittyvät koko ajan, ja he ovat kykeneviä yllättämään meidät teoillaan. “Koneet eivät voi ottaa tätä huomioon.”

“Tekoäly ei ole toinen ihminen”

Tekoäly oppii jatkuvasti paremmin vastaamaan ihmiselle persoonallisella tavalla, ottaen huomioon hänen psykologiset ja fyysiset tarpeensa. Paavi huomautti, että meidän tulee muistaa, että AI “ei ole toinen ihminen.” 

Paavi Franciscus totesi, että tekoälyn laskentametodi ja algoritmit eivät ole “objektiivisia eivätkä neutraaleja”. Lisäksi, “koska tämä perustuu algebraan, se voi ainoastaan tutkia asioita, jotka muodostetaan numeroina.” Paavi myös huomautti, että AI:n algoritmit on suunniteltu ratkaisemaan hyvin monimutkaisia ongelmia, ja jopa niiden kehittäjien ja ohjelmoijien on vaikea ymmärtää, miksi ne antavat juuri tietynlaisia ratkaisuja.

Paavi huomautti, että generatiivinen eli luova tekoäly ei varsinaisesti ole luovaa, koska se ei luo mitään uutta. Se vain tutkii suurta dataa ja yhdistelee ja kategorisoi siitä löytyviä tietoja. Se tekee myös oletuksia yleisesti toistuvien ilmiöiden pohjalta. Tämän vuoksi, paavi huomautti, tekoäly ei varsinaisesti ole generoivaa, vaan yleisiä näkemyksiä “vahvistavaa”. Ongelma onkin siinä, että yleiset ajattelumallit saattavat sisältää virheitä, joita sitten tekoäly pahimmassa tapauksessa vahvistaa. 

“Tällä tavoin, on riskinä, että se [AI] legitimoi valeuutiset (fake news) ja vahvistaa vallitsevan kulttuurin näkökulmaa, mutta, lyhyesti sanoen, väheksyy opetuksellista prosessia.” Opetukseen ja oppimiseen kuuluu, paavin mukaan, oppilaan autenttinen reflektointi.

Ihmisen arvokkuuden korostus ja yhteisten periaatteiden merkitys

Paavi Franciscus totesi, että nykyään on entistä vaikeampi löytää yhteisymmärrystä suuriin sosiaalisen elämän kysymyksiin liittyen. Jopa yhteisöissä, joissa on kulttuurista jatkumoa, on usein kovia väittelyitä. Meidän on vaikea luoda, tämän pirstoutumisen vuoksi, yhteisiä poliittisia ja eettisiä ratkaisuja siitä, mikä on hyvää ja oikein. 

Paavi korosti, että ydinkysymys länsimaissa liittyy ihmisen arvokkuuteen, ja siihen, mikä on ihminen. AI:n kehityksessä isoin riski liittyy juuri siihen, että käsityksemme ihmisyydestä kaventuu, ja ihmisen arvoa alennetaan. Paavi esitti, että AI:n kehityksen tähtäyspisteenä tulee aina olla ihmisen hyvä. AI:lla pitää olla eettinen “inspiraatio”.

Pluralistisessa ja globaalissa kulttuurissa olisi tärkeä, paavi huomautti, määritellä globaalit arvot ja jaetut periaatteet, joiden pohjalta voimme ratkaista elämään liittyviä haasteita ja konflikteja. Paavi muistutti vuonna 2020 allekirjoitetusta Rome Call for AI Ethics  -asiakirjasta, jossa puhutaan algoritmien eettisestä moderoinnista. Paavi kutsui tätä algoritmien ja tekoälyn eettistä moderointia “algor-etiikaksi”. Eri kulttuurien, uskontojen, kansainvälisten organisaatioiden ja suurten yhdistysten kesken hahmoteltaisiin eettiset periaatteet, joiden pohjalta voitaisiin toimia pluralistisessa maailmassa.

Politiikkaa tarvitaan suitsimaan “teknokraattista paradigmaa”

Paavi Franciscus nosti esiin riskin, että tekoäly kaventaa meidän maailmankuvamme, niin että se on numeroin ilmaistettavissa, ja niin, että se voidaan hahmottaa ennalta määriteltävissä kategorioissa. Riskinä on, että tekoäly kaventaa käsitystämme totuudesta, ja että tekoäly säätää antropologiaa, sosioekonomiaa ja kulttuuria yhdenmukaisiin malleihin.

Paavi nosti esiin riskin, että tekoäly johtaa meitä “teknokraattiseen paradigmaan”. Paavi vetosi G7-maiden johtajiin, että voimakas työkalu, tekoäly, ei saa pakottaa meitä tällaiseen paradigmaan. Päinvastoin, paavi totesi, meidän tulee tehdä tekoälystä suojavalli teknokraattista paradigmaa vastaan.

Paavi Franciscus vetosi kuulijoihinsa, että nyt tarvitaan yhteisiä poliittisia ponnistuksia, niin että voimme kohdata tulevaisuuden toiveikkaina ja luottavaisina. Puheensa lopussa paavi Franciscus lainasi Fratelli Tutti -kiertokirjettään (179):

“Maailmanlaajuisessa yhteisössä on vakavia rakenteellisia puutteita, jotka eivät ratkea pienillä satunnaisilla korjauksilla tai nopeilla ratkaisuilla. On asioita, jotka on muutettava perustavanlaatuisilla ja tärkeillä uudistuksilla. Vain terve politiikka voi ohjata tätä prosessia ottaen mukaan eri sektorit ja tieteenalat. Tällä tavalla talouselämä, joka on integroitu poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja populaariin, yhteiseen hyvään pyrkivään ohjelmaan, voi olla ”avoin eri mahdollisuuksille. Se ei merkitse ihmisen luovuuden ja edistysunelmien pysäyttämistä vaan pikemminkin tuon energian kanavoimista uudella tavalla.”