蜜桃交友

Juho Sankamo

Syntyvyydestä realistisesti, kaukokatseisesti ja rohkeasti

Roomassa pidetyn konferenssin motto oli “Olen olemassa, enemmän nuoria, enemmän tulevaisuutta”. Paavi huomautti, että olemassaolomme ei ole sattumankauppaa: “Jumala tahtoi meidät, hänellä on suuri ja ainutlaatuinen suunnitelma meistä jokaiselle, ketään ei ole suljettu pois.” Paavi sanoi, että hän haluaa puhua syntyvyydestä realistisesti, kaukokatseisesti ja rohkeasti.

Ihminen ei ole ongelma vaan lahja

Ennen vanhaa oli paljon tutkimuksia, joissa vakuuteltiin, että maailmassa on jo tai tulee olemaan liikaa ihmisiä, jotta kaikki voitaisiin ruokkia. Korkeaa syntyvyyttä pidettiin taloudellisena uhkana, koska ajateltiin ihmisten tuottavan saasteita ja luonnonvarojen ehtyvän. Paavi Franciscus totesi, että häntä aina ihmetytti se, kuinka ihmistä pidettiin ongelmana.

“Mutta ei ihmiselämä ole ongelma, se on lahja. Saastumisen ja nälkiintymisen juurisyynä eivät ole vastasyntyneet lapset, vaan niiden ihmisten valinnat, jotka ajattelevat vain itseään…” Paavi korosti, että materialismi, kuluttajuus ja itsekkyys ovat kuin tappavia viruksia kansoille ja yhteiskunnille. Ongelmana ei ole ihmisten lukumäärä, vaan se maailma, jota me rakennamme itsekkyydellä. Se luo “epäoikeudenmukaisuutta ja synnin rakenteita”. Kulutuskeskeisyys ja itsekkyys johtavat siihen, että meillä voi olla paljon hyviä tavaroita, mutta emme osaa tehdä hyvää, paavi opetti.

Paavi varoitti, että nykyään talot ovat täynnä tavaroita, mutta taloissa ei asu yhtään lapsia. Niistä tulee hyvin “surullisia paikkoja”. Paavi totesi näin: “Ei ole mitään puutetta koirista ja kissoista… Näistä ei ole puutetta. Meillä on puute lapsista. Tämän maailman ongelmana eivät ole syntyvät lapset, vaan ongelmana on itsekkyys, kuluttajuus ja individualismi, jotka tekevät ihmiset kylläisiksi, yksinäisiksi ja surullisiksi.”

Syntyvyysluku kuvaa toivoa - onko Eurooppa menettänyt toivonsa?

“Syntyvyysluku on kansakunnan toivon ensimmäinen indikaattori. Ilman lapsia ja nuoria, kansakunta menettää intohimonsa tulevaisuutta kohtaan”, paavi Franciscus puhui. Italiassa, paavi huomautti, ihmisten keski-ikä on nyt 47 vuotta. Paavi totesi, että näiden lukujen valossa, “Italia on progressiivisesti menettämässä toivonsa huomiseen, niin kuin muukin Eurooppa; Vanha manner on kasvavassa määrin muuttumassa vanhojen mantereeksi, väsyneeksi ja vetäytyväksi mantereeksi…”

Elämän tuhoamista ja elämän ehkäisyä

Paavi Franciscus totesi, että eräs demografian tutkija oli kertonut hänelle, että nykyään parhaimmat tuotot on saatavissa investoinneista, jotka koskevat aseteollisuutta ja keinotekoisia ehkäisyvälineitä. “Yksi tuhoaa elämää; toinen estää elämän. Ja nämä ovat tuottoisimmat investoinnit. Millaista tulevaisuutta voimme odottaa?”, kysyi paavi.

Paavi toivoi, että yhteiskunnat ja hallitukset tekisivät kauaskantoisia ratkaisuja, tehokasta politiikkaa, niin että tulevaisuuden lapsilla olisi hyvät oltavat. Hallitusten tulee luoda nuorille suotuisat olot toteuttaa unelmansa perheestä, sitoutumisesta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Paavi valitteli sitä, että monet nuoret pariskunnat joutuvat kantamaan taakkaa työllistymisen epävarmuudesta. Oman asunnon ostaminen on monille nuorille pariskunnille mahdottomuus.

Meidän kulttuuriimme tarvitaan anteliaisuutta ja sukupolvien välistä solidaarisuutta, ohjeisti paavi.

Nuoret tarvitsevat rohkeutta

Paavi Franciscus julisti, että nuoret tarvitsevat nykyään erityisen paljon rohkeutta perustaakseen perheen. Moni on huolestunut epävarman tulevaisuuden edessä: laskeva syntyvyys, sodat, pandemiat ja ilmastonmuutos aiheuttavat pelkoja. “On vaikea pitää toivoa elossa”, totesi paavi. Hän kuitenkin rohkaisi, että tulevaisuus rakennetaan yhdessä, yhdessä Herran kanssa, ja toistemme kanssa.

Paavi huomautti, että kun ihmisten tie nousee pystyyn, Jumala usein yllättää uudella mahdollisuudella. Evankeliumista löytyy toistuvat sanat: “Mutta minä sanon teille…” Tuo Herran “mutta” muuttaa usein asiat yllättävällä tavalla. Tuo “mutta” tuo luoksemme yllättäen pelastuksen, se ilmestyy kuin kirkkaalta taivaalta, ja se muuttaa tilanteet. Paavi korosti, että me voimme ottaa huomioon tuon Jumalan pelastuksen, joka antaa meille toivon. Meidän ei pidä elää toisten odotusten ja toisten asettamien rajoitusten mukaan. Tällöin joudumme kyllä usein kulkemaan “vastavirtaan” tässä maailmassa.

Lapsia ja isovanhempia tarvitaan tulevaisuuden rakentamiseen

Puheensa lopussa paavi Franciscus nosti esiin isovanhempien merkityksen. Hän huomautti, että on sääli jos isovanhemmat jäävät syrjään ja heidät unohdetaan. Paavi totesi, että unohdetut ja pois sysätyt isovanhemmat ovat “kulttuurinen itsemurha. Nuoret ja vanhukset tekevät tulevaisuuden yhdessä: rohkeus ja muisto, yhdessä.” Paavi vetosi kuulijoihinsa näin: “Kiitos, ottakaa vastaan lapsia, paljon lapsia, mutta pitäkää huolta isovanhemmista. Tämä on hyvin tärkeää.”