Ilo kuuluu missioon - Paavin viesti nuorten rukouskokouksessa
Juho Sankamo
Portugalin pääkaupungissa kokoontuu yli miljoona uskovaa nuorta viettämään Maailman nuorten päiviä. Lauantai-illalla paavin kanssa, Atlantin valtameren rannalle, oli kokoontunut yli miljoona nuorta hiljentymään pyhimmän sakramentin adoraatioon ja rukoukseen. Ennen adoraation alkua suuri ihmisjoukko lauloi kuoron johdolla ylistyslauluja lippujen liehuessa.
Adoraation yhteydessä paavi Franciscus piti nuorille puheen, jossa hän avasi näiden nuortenpäivien tunnusjaetta: “Maria nousi ja lähti kiireesti matkaan.” (Luuk. 1:39.)
Meidän elämämme ilon juuret
Paavi Franciscus pohti puheensa alussa, miksi neitsyt Maria lähti kiireesti serkkunsa Elisabetin luokse, vaikka kukaan ei pakottanut tai käskenyt häntä lähtemään tuolle matkalle. Maria lähti liikkeelle, koska hän rakasti ja iloitsi Jumalasta ja hänen lahjoistaan. Neitsyt Marialla oli missionaarista iloa. Paavi otti puheensa aikana useasti kontaktia yleisöön. Hän korosti, että ilo on sellaista, että sen haluaa jakaa toisten kanssa. Iloa ei kuulu pitää vain omana tietonaan.
Paavi Franciscus puhui ilon juurista. Hän pyysi nuoria miettimään, kuka on tuonut heille iloa, kuka on kertonut heille evankeliumin.
“Hyvät ystävät, jos olemme täällä tänä iltana, se johtuu siitä, että joku johdatti meidät Jumalan läheisyyteen, joku koputti oveamme, ei vaatiakseen jotain, vaan siksi, että hänellä oli suuri tarve jakaa Herran iloa. Ajatelkaamme noita ihmisiä, jotka saivat Jumalan rakkauden auringon nousemaan meidän elämässämme. Kaikki me tunnemme ihmisiä, jotka olivat valonsäteitä: meidän vanhempamme, isovanhempamme, papit, nunnat, uskonnonopettajat, ryhmänjohtajat, opettajat. He ovat meidän ilomme juuria.”
Kävelemään ei opita kävelykursseilla
Paavi Franciscus innosti nuoria neitsyt Marian tavoin nousemaan ja lähtemään. Vaikka he matkalla kaatuisivatkin, niin ei muuta kuin ylös vain. Paavi sanoi, että kun joku heistä kaatuu, toisten tehtävänä on nostaa hänet ylös. Paavi myös korosti, että ketään ei saa katsoa ylhäältä ja halveksuen. Tähän periaatteeseen hänellä oli yksi poikkeus: jos aiot auttaa maahan pudonnutta, silloin saat katsoa ylhäältä.
Paavi Franciscus korosti, että uskossa vaeltaminen on asia, joka opitaan tekemällä, vaeltamalla ja lähtemällä toisten mukana. Eihän lapsikaan opi kävelemään osallistumalla kävelykursseille, vaan siten, että hän nousee ja lähtee - tähän neitsyt Mariakin meitä innostaa. Paavi sanoi nuorille, että “mikään ei ole ilmaista elämässä. Kaikki vaatii maksua. On vain yksi asia, joka on ilmaista: Jeesuksen rakkaus.” Paavi rohkaisi nuoria ottamaan tuo rakkaus vastaan, ja intoutumaan matkalle lähtemisestä. “Kulkekaamme toivossa, katsokaamme juuriamme, ja pyrkikäämme eteenpäin ilman pelkoa, ilman pelkoa. Älkää pelätkö!”
Paavin puheen jälkeen alkoi perinteinen Maailman nuortenpäivien adoraatio pyhimmän sakramentin edessä. Yli miljoona nuorta hiljentyi illan pimetessä, Atlantin rannalla, Jeesuksen Kristuksen läsnäolon edessä.
